Blogi
Mitä on sensomotorinen valmennus?
Sensomotorinen valmennus pohjautuu toiminnalliseen neurotieteeseen. Sen avulla selvitetään, miten hermostosi ohjaa tasapainoasi ja liikkeitäsi – ja mitä tapahtuu, jos keho ja aivot eivät toimikaan yhdessä toivottavalla tavalla.
Jos hermostoasi kuormittavat turhat liikemallit, niitä voidaan rauhoittaa ja integroida yksinkertaisilla, mutta tehokkailla sensomotorisilla harjoituksilla. Harjoitukset herättelevät aivojesi tärkeimpiä osia: aivorunkoa, pikkuaivoja, tyvitumakkeita, aivokuorta ja hermoverkkoja – ja tukevat hermoston tasapainottumista.
Mistä kaikki alkaa?
Primitiiviset refleksit – eli vauva-ajan automaattiset liikkeet – ovat tuttuja kaikille, jotka ovat nähneet vauvan tarttuvan sormeen tai reagoivan moro-refleksillä, kun kehoa kevyesti pudotetaan alustalle. Nämä refleksit ovat tärkeä osa kehittyvää hermostoa ja valmistelevat meitä monimutkaisempia liikkeitä ja taitoja varten.
Joskus kuitenkin käy niin, että nämä varhaiset refleksit jäävät elämään lapsen tai aikuisen kehossa, jolloin ne voivat vaikuttaa mm. oppimiseen, käytökseen ja stressinsietoon.
Tässä kohtaa sensomotorinen valmennus astuu kuvaan – auttaen hermostoa löytämään jälleen rauhan ja tasapainon.
✨ Kurkkaa Lapsiperheakatemian SENSOMOTORINEN VALMENNUS LAPSILLE -verkkokurssi! ✨
✨ Sensomotoriseen valmennukseen pääset paikan päälle Nakkilaan, mutta voimme tavata myös etäyhteydellä.
Olen yhden viestin päässä 050 4914306 / Kaija
Miten raskaus tai synnytys liittyvät primitiivireflekseihin?
”Vauva integroi primitiivirefleksit tekemällä rytmisiä liikkeitä, jotka toistavat refleksimalleja.” (Harald Blomberg)
Primitiivirefleksien integroimattomuus voi kuitenkin yhdistyä myös raskausaikaan ja synnytykseen. Vaikea synnytys on sekä vauvalle että äidille stressaava tai jopa traumatisoiva kokemus (joskus isällekin), ja vaikuttaa molempien hermostoon ja reflekseihin.
Synnytys voi pitkittyä tai käynnistyä liian aikaisin, tai siihen liittyy erilaisia komplikaatioita. Keisarileikkauksissa vakavien komplikaatioiden riski on suurempi kuin alatiesynnytyksessä.
Synnytys voi siis aktivoida jo aiemmin sammuneita primitiivirefleksejä tai jättää niitä tarpeettomasti päälle. Äidin tai lapsen hermosto jää näin pysyvämmin taistele-pakene -tilaan.
Haastavan synnytyksen jälkeen äidille tarjotaan usein keskusteluapua, mikä on todella hyvä asia, mutta se ei pyyhi tunnekokemusta pois kehosta. Avuksi tarvitaan kehollisia keinoja ja hermoston rauhoittamista.
Voit tasapainottaa hermostoasi sensomotorisessa valmennuksessa. Käytän tarvittaessa tukena kehoterapeuttisia menetelmiä.
Sensomotorisessa valmennuksessa hermoston hoitoa ei suoriteta, vaan siinä vähemmän on enemmän. Opit myös kuuntelemaan omaa kehoasi ja sen viestejä.
✨️ Sensomotorisessa valmennuksessa on mahdollisuus myös etätapaamisiin.
💛 Laita viestiä, jos haluat jutella aiheesta tai kysyä jotain.
https://www.tunnepsy.fi/yhteystiedot/
050 4914306/ Kaija
kaija.maatta@tunnepsy.fi
Kuva freepik
Sensomotorinen valmennus lapsille
Sensomotorinen valmennus ei ole avain kaikkiin ongelmiin, mutta hermoston epätasapainotila aiheuttaa aina lapselle haasteita. Se voi näkyä mm.
1. Puheen tai kielenkehityksen haasteina, kuten lukivaikeudet ja vieraan kielen oppimisen hankaluus
2. Hahmotuksen ongelmina
3. Oppimisen ja keskittymisen haasteina
4. Hieno- ja karkeamotoriikan pulmina
5. Tasapainon ja liikkeiden hallinnan haasteina
6. Aistien yli-/aliherkkyytenä
7. Tunne- ja stressinsäätelyn haasteina
8. Vaikeuksina kaverisuhteissa ja yhteistyössä
9. Uniongelmina, myös yöllisinä kauhukohtauksina
10. Itseluottamuksen puutteena ja alisuoriutumisena
11. Väsymyksenä
12. Yli- tai alivireystilana
Mitä useampi kohta osui, sitä todennäköisempää on, että lapsellasi on ”päällä” refleksijäänteitä, jotka kuormittavat häntä ja häiritsevät kehitystä.
Jos asia mietityttää, laita viestiä, niin jutellaan lisää.
Laita viestiä 050 4914306 / Kaija
https://www.tunnepsy.fi/yhteystiedot/
💛 Vastaan viestiisi heti sopivan hetken koittaessa!
Tutustu kivaan SENSOMOTORINEN VALMENNUS LAPSILLE -verkkokurssiin täällä.
www.tunnepsy.fi
kuva freepik
Hermosto ohjaa kehoasi
Hermostosi vaikuttaa siihen, mitä tunnet ja koet. Kun ymmärrät hermostosi toimintaa, voit vaikuttaa paremmin omaan hyvinvinvointiisi ja vireystilaasi.
Vireystila heijastaa hermoston tilaa
Vireystilan säätelystä vastaa autonominen hermosto, joka jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen.
Sympaattinen hermosto ohjaa kehoasi, kun tarvitset toimintaa, mutta jos se on jatkuvasti ylivirittynyt, saatat tuntea olosi ahdistuneeksi, jännittyneeksi, hermostuneeksi tai ärsyyntyneeksi. Toisaalta liian passiivinen parasympaattinen hermosto voi tehdä sinut alavireiseksi, apaattiseksi, uupuneeksi tai aloitekyvyttömäksi.
Sopivassa vireystilassa olet parhaimmillasi
Puhutaan tilanteeseen nähden korkeasta, sopivasta ja matalasta vireystilasta. Sinun on hyvä opetella tunnistamaan, missä vireystilassa olet – tai mihin päin menossa. Lapsilla eri vireystiloja havainnollistavat esim. värit (sininen, vihreä, punainen) tai eläimet (hidas, keskittynyt toimija, nopea).
Voit vaikuttaa vireystilaasi
Hyvä uutinen on, että voit itse vaikuttaa vireystilaasi, rauhoittaen tai aktivoiden, tarpeen mukaan. Aikuisen ohjauksessa lapsetkin oppivat pikkuhiljaa tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan ja vireystilaansa.
Kesämuistoja
Auringon lämpö kostealla iholla. Rantahiekka, joka valuu sormien lomasta. Mereltä lempeästi lähestyvät aallot. Pulahdukset rantasaunasta ilkosillaan veteen. Makeat metsämansikat heinänkorressa.
Pysähdy hetkeksi muistelemaan
Millaisia lapsuuden kesämuistoja sinulla on? Pysähdy hetkeksi muistelemaan niitä, ota kaikki aistit käyttöösi. Mikä oli merkityksellistä? Millainen oli tunnelma tai ilmapiiri?
Kaikki muistomme eivät valitettavasti ole mukavia. Joku aistimus voi yllättäen nostaa mieleemme ahdistuksen, emmekä aina saa kiinni, mihin tapahtumaan se liittyy. Meillä voi myös olla muistoja, joita meille ei todellisuudessa ole edes tapahtunut.
Emme voi valita lapsuusmuistojamme, mutta voimme valita, mihin niitä käytämme, onkin joku viisas sanonut.
Rauhoita vireystilaasi mukavalla muistolla
Menemällä mielikuvissasi johonkin ihanaan muistoon voit rauhoittaa vireystilaasi ja helpottaa ahdistunutta tai jännittynyttä oloasi. Tähän voit opastaa myös lastasi.
Anna lahjaksi hyviä muistoja
Millaisia muistoja haluat tarjota lapsellesi tai läheisellesi? Mitä ovat asiat, jotka tuovat hänelle iloa ja turvaa vielä vuosien tai vuosikymmenien kuluttua? Ehkä mukana on yhteyden kokemista luontoon, eläimiin ja läheisiin ihmisiin, turvallista välittävää kosketusta tai yhdessä olemista ja tekemistä. Muistathan, yksikin merkityksellinen hetki kantaa kauas.
Täältä voit tilata ilmaiset näytekortit.
https://www.tunnepsy.fi/haluan-lahjan/
Verkkokaupasta saat tilattua inspiroivan koulutuksen alakouluille.
Seuraava INNOKAS OPPIJA – verkkokoulutus alkaa tammikuussa 2026.
https://www.tunnepsy.fi/kauppa/
Kuva by freepik
Voit vapautua hankalista tunteista
EFT-tapping
”Miksi tästä ei puhuta missään”, ihmetteli eräs asiakas tällä viikolla EFT-tappingin jälkeen. EFT-tapping (Emotional Freedom Techniques) on tunteiden vapautustekniikka, josta on tutkimusnäyttöä erityisesti ahdistus- ja traumaperäisten oireiden hoidossa. Siitä on kuitenkin saatu apua pienempiinkin haasteisiin.
Pyritkö välttelemään haastavien tunteiden kohtaamista? Otatko käteen puhelimen tai tupakan, kun olo alkaa tuntua epämukavalta? Tai haet jääkaapista naposteltavaa?
Kehoon varastoituneet muistot
EFT-terapiassa kohtaamme kehoomme varastoituneita tunteita ja tunnemuistoja yksi kerrallaan. Tunnin EFT-terapiassa ehdimme yleensä käsitellä 1-2 muistoa ja siihen liittyvää tunnetta, mutta jokin sitkeämpi tunne voi vaatia useamman käsittelykerran. Tekniikalla autetaan kehoa purkamaan sinne varastoituneita tunteita ja muistoja. Kun samaan aikaan ajatellaan jotain itseä kuormittavaa asiaa ja naputellaan sormenpäillä ylävartalon akupunktiopisteitä, hermosto alkaa rauhoittua ja stressihormonitasot laskea.
EFT-tapping sopii lapsillekin. Se onnistuu myös hyvin etäyhteydellä. Lue lisää.